Mentiin miehen vapaapäivän kunniaksi auttamaan poikaa nurmikonperustamisessa heidän pihalleen. Touhuttiin monta tuntia pihalla, mutta ei taidettu saada kovinkaan paljon näkyvää aikaan.
Pojan anoppi toi upeat surunvalittelukukat.
Poika, miniä, miniän isä ja mies lähtivät katsomaan Suomen lätkämatsia Helsinkiin. Tytär tuli poikaystävänsä kanssa hoitamaan heidän poikaansa. Minä sain taas migreenikohtauksen, joten minusta ei ollut apua hoitohommissa illalla.
Luin loppuun Ilona Rauhalan kirjan Uskalla! Nainen työelämässä. Kirjassa oli muutamia mielenkiintoisia kohtia, jotka panivat minut ajattelemaan taas työelämää.
Rauhala kirjoittaa: "Tämän päivän töissä pärjäämisessä on kysymys osaamisesta ja oppimisesta. Koska tiivis muutostahti on tullut työelämään jäädäkseen, mukana pysyvät ne, jotka aktiivisesti oppivat uusia asioita ja vievät omaa alaansa edelläkävijöinä eteenpäin". Olen Rauhalan kanssa tismalleen samaa mieltä, työelämässä ei riitä, että tehdään mitä pyydetään. Pitää osata niin hyvin oma alansa, että voi olla luova.
Toinen mieleenpainuva kohta liittyy neuvottelutaitoon. Hän kirjoittaa: "Työelämä on käytännössä sarja erilaisia neuvottelutilanteita, tilanteita, joissa sinun täytyy valvoa omaa etuasi, organisaatiosi etua sekä edustamiesi palveluiden, tuotteiden tai ajatusten etua. Mitä paremmat neuvottelutaidot olet itsellesi kehittänyt, sitä paremmin etenet erilaisissa tilanteissa ja pääset istumaan pöytiin, joissa asioista päätetään"
No, aina niihin tärkeisiin pöytiin ei valita henkilöitä neuvottelutaidon mukaan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti