Mielensäpahoittaja

Luin Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan. Kirja kertoo 80 vuotiaan miehen äänin 40 eri tapaa pahoittaa mielensä. Hän esittää Ystävänpäivän tilalle Pitäydytään omissa asioissa -päivää. Paikoin hersyvän hauska, paikoin nykyaikaa tarkkaan pohtiva kirja.

Maauimalassa

Tänä aamuna käynnistettiin maauimalakausi miehen kanssa. Uitiin vain parisataa metriä, mutta kuitenkin.
Sisar tuli linja-autolla, menin häntä vastaan. Matkalla lounaspaikkaan, sisar halusi mennä käymään kenkäkauppaan. Sisko ei löytänyt itselleen mieluisia jalkineita, minä sen sijaan löysin mukavat.

Illan suussa hoidettiin perunkirjoitus ja sisar palasi kotiin.

Krokotiilin keltaiset silmät

Oman laskuni mukaan nyt lukemani kirja oli tämän vuorotteluvapaan aikana yhdeksästoista.
Katherine Pancolin Krokotiilin keltaiset silmät on vuonna 2006 ilmestynyt, mutta suomeksi käännetty vasta 2011. Kirja kertoo keski-ikäisestä Josephinesta, hänen kahdesta tyttärestään, ex-puolisosta ja tämän uudesta ystävättärestään, siskosta ja tämän perheestä, äidistä, äidin puolisosta ja tämän uudesta kumppanista, naapureista ja Josephinen uudesta kumppanista. Siis melkoinen ryhmä henkilöitä. Tämä lähes 700 sivuinen romaani vei minut mukanaan, suorastaan ahmin kirjan. Onneksi juhannuksena saattoi keskittyä lukemiseen.
Tämä romaani on Pancolin 12. romaani ja ensimmäinen, joka on käännetty suomeksi. Harmi, että minun ranskankieleni on niin hataraa etten pysty lukemaan näitä aikaisempia kirjoja alkuperäisellä kielellä.

Minulla on kirjastossa varauksessa Pancolin tämän kirjan jatko-osa.

Juhannus

Lähdettiin torstaina illalla miehen työpäivän jälkeen mökille. Perjantaina mökkinaapuri toi meille ison hauen ja illan menu meni uusiksi. Ei grillattua lihaa vaan paistettua hauen filettä.



Tytär tuli poikaystävänsä kanssa mökille vasta aattona illalla suoraan saunomaan ja nauttimaan iltapalaa.
Lauantaina oli perjantain tapaan upea sää. Joku saattoi polttaa olkapäät laiturilla istuessaan.
Silputtiin oksia ja levitettiin niitä poluille.

Sunnuntaina satoi ja mies joutui lähtemään kotiin jo aamulla mennäkseen töihin. Minä lähdin tyttären ja poikaystävänsä kanssa illan suussa kohti kotia.

Tallinnassa

Lähdettiin miehen kanssa tiistaiaamuna Helsinkiin ja sieltä laivalla Tallinnaan. Tallinnassa oltiin jo ennen yhtä. Saatiin mukava huone, jossa oli kahdelle suunnalle ikkunat ja ylin viides kerros. Olemme olleet monta kertaa Tallink Spa & Conferens hotellissa ja pidämme siitä.

Olin varannut jo ennakkoon ajan käsi-ja jalkahoitoon, joka olikin melkein heti rantautumisen jälkeen.
Olin myös varannut pöydän Ravintola Ö:hön (http://www.restoran-o.ee/). Ruoka ja palvelu olivat erinomaisia, joskin laadusta pitää myös maksaa.
Ensimmäisenä saatiin eteemme keittiömestarin tervehdys.

Siinä oli kurkkujuicia, jotakin mätiä ja rukiinen lehdykkä.

                       

Pääruuaksi mies söi naudan lihaa..

                                                      ....ja minä ankkaa.
Jälkiruokaa enkä alkuruokaa muistanutkaan kuvata. Mies söi alkuun votkalla graavattua lohta ja minä boullapaissen. Jälkiruuaksi mies söi suklaamoussea ja minä tyrnimarjasta tehdyn pikkupiiraan jäätelöllä. Nam.
Keskiviikkona ajeltiin Ülemisten kauppakeskukseen, mutta ei löydetty mitään meille tarpeellista. Tuossa kauppakeskuksessa on kyllä paljon mielenkiintoisia kenkäkauppoja sekä sellaisten vaateketjujen myymälöitä, joita ei ole Suomessa. Espoon Sellossa on yksi ja ainoa Promod-ketjuun kuuluva myymälä Suomessa ja se oli myös tässä tallinalaisessa kauppakeskuksessa.
Kylvettiin kylpylässä ja palattiin Helsinkiin kymmenen aikaan illalla.
Miehen serkun mies oli poikansa kanssa käymässä Tallinnassa hakemassa juhannusjuomia ja me roudattiin ne autolla heille vielä yöllä kun saavuimme kotiin.
Rentouttavat kaksi päivää.
Tänään olikin sitten taas ukin jälkeisten asioiden hoitoa ja kauppaostosten tekoa juhannusta varten.

Lukuelämys

Sain mieheltäni äitienpäivälahjaksi Natasa Dragnicin kirjan Kanssasi aina. Kirjan nimi kirvoitti kyyneleet silmiini. Kirja on kirjailijan esikoisteos ja sen oikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan julkaisua.
Kroatian rannoilla Luka ja Dora tapaavat toisensa jo päiväkodissa, heillä on poikkeuksellinen suhde. Dora joutuu muuttamaan vanhempiensa kanssa Pariisiin, jossa hän luo uransa näyttelijänä. Aikuisena heidän tiensä kohtaavat- eroavat- kohtaavat. Heille soisi onnellisemman yhteiselämän kuin he saavat.
Kirja oli jokseenkin haastava luettava. Ensimmäinen luku oli 40, sen jälkeen tuli 1 jne. Minun oli luettava luku 40 uudelleen lukujen 39 ja 41 välissä, että pysyin kärryillä. Muutenkin samoja tekstejä toistui useita kertoja lukemisen aikana. Logiikka oli kyllä aivan selvä. Jossakin vaiheessa teksi tuntui jahkaamiselta.
Rakkaustarina tempaisi mukaansa. Kroatian matka on ollut suunnitteilla ja matkakuume senkuin lisääntyi. Pariisi on ollutkin aina minun suuri rakkauteni, pitkä viikonloppu siellä ei olisi hullumpi.

Mökkeilyä

Lähdettiin miehen töiden jälkeen perjantaina mökille. Lämmitettiin sauna, minäkin uin järvessä. Olin ostanut ja puhdistanut päivällä muikkuja, joita paistettiin sitten saunan jälkeen ulkona.
Lauantaiaamuna mies lähti Punkaharjulle tapaamaan ystäväänsä, joka oli kuntoutuksessa. Minä jäin mökille istuttamaan kesäkukkia ja tekemään polkua portaille. Revin mustikanvarpuja maasta ja kärräsin hiekkaa ja kaivoin betonilaattoja kätköistä.

Laatat ovat vähän länkällään ja pieniä kiviä laattojen ympärille pitää vielä kerätä.
Kävin naapurissa katsomassa heidän sisääntuloa ja jäinkin sitten pikkuserkkuni kanssa nauttimaan siideristä.

Sunnuntaina käytiin toisella naapurilla katsastamassa heidän mökkiään ja samalla keräsin kimpun kesäkukkia pellon reunalta.

Lounaaksi sunnuntaina syötiin bruschettaa ja tomaatti-mozzarellasalaattia ja vähän makkaraa.

Iltapäivällä alkoi sataa ja tuulla. On mahtavaa käpertyä päiväunille kun sade ropisee kattoa vasten.
Illansuussa ajettiin kotiin.

Ajelulla

Lähdin aamulla kahdeksan aikaan viemään miehen tätiä lentokentälle. Hänen koneensa Göteborgiin lähti 11.55 ja me olimme kentällä hyvissä ajoin.
Helsinki-Vantaan lentokentältä ajoin Lahteen lounastapaamiseen kollegani kanssa. Rupateltiin ja syötiin.
Ajoin sitten Kouvolaan tyttärelle Benjamin maalaistorin kautta.

Tien varret ovat upeita nyt alkukesällä: lupinia, koiranputkea, niittyleinikkiä.

Asiointia

Kun ihminen kuolee, jäljellejääneille jää melkomoinen urakka erilaisten asioiden selvittelyssä. Olen soittanut, perunut, lopettanut lukuisan määrän sopimuksia, tilauksia, palveluita. Tänään hoidin pankkiasioita pari tuntia.
Kaiken surun keskellä pitäisi pystyä ajattelemaan järkevästi ja rationaalisesti.
Illalla käytiin mummin ja miehen tädin ja miehen kanssa hautausmaalla katsomassa suvun poisnukkuneiden haudat.
Sitten vielä sisko soitti illalla, että meidän serkkumme, minun ikäiseni, oli kuollut kotiinsa. Miksi ihmeessä tapahtuu näin paljon surullisia asioita yhteen kasaan, lyhyen ajan sisään? Yhdestä ei selviä kun jo tulee toinen suru-uutinen.
Onneksi illalla tytär tuli käymään ja jäi yöksi. Jotakin iloa meille vanhemmille!

Taas mökille

Lähdin aamupäivällä anopin ja tämän sisaren kanssa käymään meidän mökille. Koska anopin sisar puhuu ruotsia, ei lainkaan suomea, tuli päivästä jälleen kielikylpypäivä.
Mökillemme ajaa noin 2 tuntia. Perillä katseltiin ympärille, syötiin hernekeittoa, saunottiin, juotiin saunakahvit ja ajettiin takaisin Kotkaan.
Kotona mies oli valmistanut kasvissosekeiton, lihamurekkeen poronlihasta lisukkeineen ja lime-valkosuklaa jäädykkeen mansikoilla. Kyllä kaikki mummot nauttivat tarjoilusta.

Hautajaiset ja mökkeilyä

Miehen täti haudattiin lauantaina. Toiset hautajaiset viikon sisään on melko paljon. Vaikka tuntui raskaalta, oli kuitenkin hienoa tavata miehen sukulaisia, joita näkee liian harvoin.
Hautajaisten jälkeen lähdettiin mökille, jossa tytär odotti. Mökkinaapuri oli tuonut 1,5 kg hauen, josta valmistettiin haukimureke. Luoja miten hyvää se oli. Harmi, etten muistanut kuvata sitä.
Sunnuntaina istutettiin kesäkukkia ja stailattiin ympäristöä.

Huussin ulkopuolelle ripustettiin kukkapulloja

Lukuelämyksiä

Luin Åsa Larssonin vuonna 2005 ilmestyneen kirjan Aurinkomyrsky. Rikosromaani oli paikoin hyytävän jännittävä. Romaani keskittyy vauraan seurakunnan sisällä tapahtuviin rikoksiin, murhaan ja talousepäselvyyksiin. En ole aikaisemmin lukenut Åsa Larssonin kirjoittamia romaaneja ja tämä oli hänen esikoisromaaninsa. Juristi Rebecka Martinssonin tarina saa jatkoa Larssonin myöhemmissä romaaneissa.



 

Lentokentällä

Miehen täti tuli Ruotsista sisarensa lauantaina oleviin hautajaisiin lentäen. Menimme miehen kanssa vastaan lentokentälle ja osuttiin hyvään aikaan, sillä lentokentän avaamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta ja saimme kakkukahvit.

Lentokentällä jaettiin myös ilmapalloja.


Ehdittiin käydä myös ostoksilla Adidaksen outletissä, josta molemmat löysivät kesäjalkineet.

Mökillä

Lähdettiin maanantaiaamuna miehen kanssa mökille. Savustettiin lohi (ostettiin Savitaipaleen Ostolasta) ja saunottiin kunnolla. Mies kävi muutaman kerran uimassa järvessä. Minä en tarennut.
Palattiin kotiin tänään aamupäivällä ja sain pojanpojan seurakseni iltapäiväksi kun poika, puolisonsa ja mies olivat töissä.
Leikittiin Sibeliuksen puiston linja-autoleikkipuistossa.

Rentoa sunnuntaita

Eilisen rankan päivän jälkeen koko sunnuntai kului lepäillessä.

Hautajaiset

Koko aamupäivän satoi. Siunaustilaisuus alkoi kello 14. Koska ukin hautaus oli arkkuhautaus, käveltiin siunauksen jälkeen halki hautausmaan äitini haudalle, jonne myös isäni laskettiin. Onneksi sade oli tauonnut.

Pappi puhui koskettavasti, hän tunsi vainajan sekä hänen läheisimpänsä.

Lapsenlapsenlapset (4) laittoivat haudalle omat pienet kimput, joissa oli lemmikkejä (Forget me not), kieloja ja orvokkeja. Kukat otettiin Hautaustoimisto Vesasta.

Saattajia oli kolmisenkymmentä ja Parikalta siirryttiin Ravintola Vaustiin (http://www.kotkankonserttitalo.fi/vausti/)
Olin tehnyt ohjelman sekä siunaustilaisuuteen että muistotilaisuuteen.
Muistotilaisuuden aloitti Sanna Aalto (http://laulurastas.nettisivu.org/) laulamalla Niin kaunis on maa
Musiikkiesityksen jälkeen joimme kahvit.

 Kahvien jälkeen pappi puhui ja adressit luettiin. Niitä oli liki 20.
Sitten oli vapaan muistelun aika. Melko moni läsnäolija muistelikin omaa kokemustaan poisnukkuneesta.
Siitä muisteluhetkestä jäi hyvä mieli.
Lopuksi Sanna lauloi Iltatuulen viestin, joka soi meillä usein lapsuudessani/nuoruudessani. Ja vielä päätteeksi hän lauloi Karjalan kunnailla ukin karjalaisuuden muistoksi.
Hautajaiset olivat tunteikkaat ja kauniit, muistotilaisuuden paikka ja tarjoilut olivat hyvät, laulut olivat koskettavat.
Olin tehnyt ukin elämästä albumin, joka kiersi pöydässä koko muistotilaisuuden ajan.

Hoitohommissa

Olin eilisen päivän pojanpojan kanssa. Käytiin kirjastossa ja Vanhalla Paloasemalla taidenäyttelyssä. Leikittiin pihalla ja sisällä.
Tämä päivä on mennyt vielä huomisten hautajaisten valmistelussa. Olen väsännyt ohjelmaa ja valokuva-albumia. Tuntuu tosi raskaalta ajatella huomista ja kuinka siitä selvitään.
Tein tänään kuitenkin yhden hankinnan: ostin Juho Karjalaisen grafiikan Soutaja. Näin sen eilen näyttelyssä ja yön yli mietittyäni (ja puhuttuani mieheni kanssa) kävin sen tänään ostamassa.